Skip to content Skip to navigation
Summary: Kosteikkoja on monenlaisia, ja ne poikkeavat toisistaan sekä kooltaan että rakenteeltaan. Suot, tulvamaat, jokisuistot, umpeenkasvavat järvet sekä meren rannikon maatuvat lahdet ovat kaikki kosteikkoja. Pienet lintujärvet ovat matalia ja usein lähes umpeenkasvaneita. Myös merenrannikon lintulahdet voivat olla ruovikkoisia ja kasvillisuudeltaan reheviä. Perämeren rannikolla rantavyöhyke on laakea, ja jopa kilometrien levyinen.
Kosteikkoja on monenlaisia, ja ne poikkeavat toisistaan sekä kooltaan että rakenteeltaan. Suot, tulvamaat, jokisuistot, umpeenkasvavat järvet sekä meren rannikon maatuvat lahdet ovat kaikki kosteikkoja. Jotkut maailman kosteikoista ovat pinta-alaltaan jopa satojen neliökilometrien laajuisia. Suomessa kosteikot ovat kuitenkin soita ja joitakin laakeita rantaniittyjä lukuun ottamatta melko pieniä.
Pienet lintujärvet ovat matalia ja usein lähes umpeenkasvaneita. Myös merenrannikon lintulahdet voivat olla ruovikkoisia ja kasvillisuudeltaan reheviä. Perämeren rannikolla rantavyöhyke on laakea ja jopa kilometrien levyinen.
Kaikki suotkaan eivät ole samanlaisia. Puustoisella keidassuolla sadevesi imeytyy rahkasammaleeseen. Kosteammille ja avoimille aapasoille vettä tuovat myös tulvat ja sulava lumi.
Kosteikkoja on syntynyt luontaisesti tai ihmisen vaikutuksesta. Suot ja maankohoamisrannat ovat esimerkkejä luontaisesti muodostuneista kosteikoista. Ihmisen vaikutuksesta syntyneitä kosteikkoja ovat taas monet lintujärvet. Siivekkäille otollinen järvi on voinut syntyä, kun vedenpintaa on laskettu.
Rehevöityminen on puolestaan edistänyt kosteikkokasvillisuuden kehittymistä. Jokien kautta kulkeutuva liete ja ravinteet ovat venyttäneet suistoalueiden ruovikot jopa metrien korkuisiksi.
More about this module: Metadata | Downloads | Version History
This work is licensed by Hans Põldoja under a Creative Commons Attribution License (CC-BY 2.0), and is an Open Educational Resource.
Last edited by Hans Põldoja on Oct 25, 2005 9:25 am -0500.
PILOT