<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="no"?>
<!DOCTYPE document PUBLIC "-//CNX//DTD CNXML 0.5//EN" "http://cnx.rice.edu/technology/cnxml/schema/dtd/0.5/cnxml_plain.dtd">
<document xmlns="http://cnx.rice.edu/cnxml" xmlns:md="http://cnx.rice.edu/mdml/0.4" xmlns:bib="http://bibtexml.sf.net/" id="new">
  <name>Suo siellä, kosteikko täällä</name>
  <metadata>
  <md:version>1.2</md:version>
  <md:created>2005/10/25 08:24:12 GMT-5</md:created>
  <md:revised>2005/10/25 09:24:23.632 GMT-5</md:revised>
  <md:authorlist>
      <md:author id="hanspoldoja">
      <md:firstname>Hans</md:firstname>
      
      <md:surname>Poldoja</md:surname>
      <md:email>hans@tlu.ee</md:email>
    </md:author>
  </md:authorlist>

  <md:maintainerlist>
    <md:maintainer id="hanspoldoja">
      <md:firstname>Hans</md:firstname>
      
      <md:surname>Poldoja</md:surname>
      <md:email>hans@tlu.ee</md:email>
    </md:maintainer>
  </md:maintainerlist>
  
  <md:keywordlist>
    <md:keyword>progressive inquiry</md:keyword>
    <md:keyword>wetland</md:keyword>
  </md:keywordlist>

  <md:abstract>Kosteikkoja on monenlaisia, ja ne poikkeavat toisistaan sekä kooltaan että rakenteeltaan. Suot, tulvamaat, jokisuistot, umpeenkasvavat järvet sekä meren rannikon maatuvat lahdet ovat kaikki kosteikkoja.

Pienet lintujärvet ovat matalia ja usein lähes umpeenkasvaneita. Myös merenrannikon lintulahdet voivat olla ruovikkoisia ja kasvillisuudeltaan reheviä. Perämeren rannikolla rantavyöhyke on laakea, ja jopa kilometrien levyinen.</md:abstract>
</metadata>
  <content>
    <para id="delete_me">Kosteikkoja on monenlaisia, ja ne poikkeavat toisistaan sekä kooltaan että rakenteeltaan. Suot, tulvamaat, jokisuistot, umpeenkasvavat järvet sekä meren rannikon maatuvat lahdet ovat kaikki kosteikkoja. Jotkut <link src="http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/mangrove.htm">maailman kosteikoista</link> ovat pinta-alaltaan jopa satojen neliökilometrien laajuisia. Suomessa kosteikot ovat kuitenkin soita ja joitakin laakeita rantaniittyjä lukuun ottamatta melko pieniä.</para><para id="element-597">Pienet lintujärvet ovat matalia ja usein lähes umpeenkasvaneita. Myös merenrannikon <link src="http://www.liminganlahti.net/">lintulahdet</link> voivat olla ruovikkoisia ja kasvillisuudeltaan reheviä. Perämeren rannikolla rantavyöhyke on laakea ja jopa kilometrien levyinen.</para><para id="element-35">Kaikki <link src="http://www.metsa.fi/luo/lsa/ainutsuo.htm">suotkaan</link> eivät ole samanlaisia. Puustoisella keidassuolla sadevesi imeytyy rahkasammaleeseen. Kosteammille ja avoimille aapasoille vettä tuovat myös tulvat ja sulava lumi.</para><para id="element-715">Kosteikkoja on syntynyt luontaisesti tai ihmisen vaikutuksesta. Suot ja maankohoamisrannat ovat esimerkkejä luontaisesti muodostuneista kosteikoista. Ihmisen vaikutuksesta syntyneitä kosteikkoja ovat taas monet lintujärvet. Siivekkäille otollinen järvi on voinut syntyä, kun vedenpintaa on laskettu.</para><para id="element-270">Rehevöityminen on puolestaan edistänyt kosteikkokasvillisuuden kehittymistä. Jokien kautta kulkeutuva liete ja ravinteet ovat venyttäneet suistoalueiden ruovikot jopa metrien korkuisiksi.</para><list type="bulleted" id="element-808"><item>Onko kosteikko aina rannan lähellä?</item>
<item>Miten kosteikko syntyy?</item>
<item>Onko mahdollista tehdä oma kosteikko?</item>
<item>Miksi kosteikot ovat tärkeitä?</item>
<item>Miten kosteikkoa voi hoitaa?</item>
<item>Voiko kosteikon rakentaa?</item></list>   
  </content>
  
</document>
